Verkko-oppimisen ja verkkokoulutusten sanasto

Verkko-oppimisen ja –opetuksen maailma vilisee termejä, jotka eivät aina ole täysin yksiselitteisiä ja saattavat mennä limittäin muiden käsitteiden kanssa. Keräsimme tähän listaan keskeisimmän verkko-oppimisen käsitteistön lyhyine selityksineen.

 

Vinkki: voit myös käyttää selaimen hakutoimintoa löytääksesi tietyn termin. Paina Cmd + F (Mac) tai Ctrl + F (PC). Jäikö jokin sana selittämättä? Kerro siitä meille niin lisäämme listaan!

 

ADDIE-malli

ADDIE-malli on työväline koulutuksen suunnitteluun. Malli auttaa koulutuksen suunnittelijaa huomioimaan oppikokonaisuuden kannalta oleelliset asiat aina analysoinnista arviointiin asti. ADDIE tulee englanninkielen sanoista analyze, design, develop, implement ja evaluate. Suomeksi mallin vaiheet ovat analyysi, suunnittelu, kehitys, toteutus ja arviointi. Katso myös SAM (Successive Approximation Model).

Andragogiikka ja aikuisoppiminen

Andragogiikka on teoria aikuisen oppimisesta. Sillä viitataan tapoihin ja periaatteisiin, joilla aikuisten opetus järjestetään. Toisin kuin pedagogiikka (jolla viitataan lasten ja nuorten opetukseen), andragogia perustuu käsitykseen itseohjautuvista ja itsenäisistä aikuisoppijoista. Aikuisoppijat eivät tyypillisesti tarvitse samanlaista tukea ja ohjausta kuin lapset, jolloin opettajien rooli on toimia enemmän fasilitaattorina.

Bloomin taksonomia

Bloomin taksonomia on tapa luokittaa oppimisen eri tasoja. Sen kehitti 1950-luvulla Benjamin Bloom, ja vaikka taksonomiaa on pyritty sen jälkeen päivittämään, oppimisen 6 eri tasoa ovat edelleen samat: muistaminen, ymmärtäminen, soveltaminen, analysoiminen, arvioiminen ja luominen. Näitä tasoja voidaan käyttää niin koulutuksen suunnitteluun kuin oppimisen arviointiin.

CMS ja LCMS

CMS (Content Management System) ja LCMS (Learning Content Management System) ovat nimityksiä oppimateriaalien hallintajärjestelmälle. Ne tukevat monipuolisesti sisältöjen varastointia, ja LCMS tukee verkko-oppimista myös muiden ominaisuuksien myötä. Näitä voidaan pitää LMS:n tai VLE:n synonyymeinä, mutta on hyvä ymmärtää, että parhaassa tapauksessa oppimisen järjestelmä ei ole pelkkä materiaalipankki.

Digiperehdytys

Digi- tai verkkoperehdytys on verkko-oppimisalustan ja digitaalisten perehdytysmateriaalien muodossa toteutettu perehdytyskoulutus tai sen osa. Verkkoperehdytyksen suuria hyötyjä ovat joustavuus työntekijälle ja kustannustehokkuus työnantajalle. Lue lisää: Mitä on digiperehdytys? tai 3 syytä siirtää perehdytys verkkoon →

Digitaalinen oppimisympäristö

Digitaalinen oppimisympäristö viittaa verkko-oppimista tukevaan teknologiaan sekä siihen liittyviin oppimisen käytäntöihin. Termiä käytetään yleisesti oppimisalustan ja LMS:n synonyyminä sekä välillä pelkän oppimisympäristön tilalla tarkentamassa, että opetus painottuu verkko-oppimiseen ja digitaalisiin ratkaisuihin. Katso myös: Digitaalinen oppimisympäristö: mistä on kyse?

E-learning

Englanninkielinen termi verkko-oppimiselle ja -opetukselle. E-learning on oppimista, opetusta, tiedon hakemista ja soveltamista, joka tapahtuu osittain tai kokonaan verkon välityksellä. Käsite kattaa sekä oppijan että kouluttajan käytössä olevat verkko-oppimisen muodot, menetelmät, toimintatavat ja välineet. Lue e-learningin lyhyt oppimäärä →

Elinikäinen oppiminen (Lifelong Learning)

Elinikäinen oppiminen tarkoittaa nimensä mukaisesti oppimista läpi elämän. Siinä korostuu erityisesti yksilön itsenäinen halu ja kiinnostus kehittyä oppijana ja kehittää omaa osaamistaan. Oppimispaikkoina eivät toimi ainoastaan koulut, vaan myös kodit, työpaikat, vapaa-ajan harrastustoiminta ja esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitokset kuten kesäyliopistot ja kansalaisopistot. Vahvan itseohjautuvuutensa takia elinikäistä oppimista nähdäänkin enemmän aikuisoppimisen yhteydessä. Katso myös itseohjautuva oppiminen.

Etäkoulutus

Etäkoulutus ja etäopiskelu tarkoittaa ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua jokaisen omassa tahdissa ja aikataulussa. Etäopiskeluna voi suorittaa yksittäisiä kursseja tai jopa kokonaisen tutkinnon.

GDPR

GDPR on lyhenne sanoista General Data Protection Regulation. Se on EU:n säätämä yleinen tietosuoja-asetus, joka määrittelee vaatimukset sille, miten organisaatiot saavat kerätä, säilyttää ja hallinnoida ihmisten henkilökohtaisia tietoja.

H5P

Alkujaan Norjassa kehitetty H5P on interaktiivisten koulutussisältöjen tuottamiseen tarkoitettu sisältötyökalu. H5P:n avulla verkkokursseihin voidaan tuoda monipuolisuutta esimerkiksi interaktiivisten videoiden, esitysten, pelien ja tietokilpailujen muodossa. Avoimeen lähdekoodiin perustuvan yhteisön avulla H5P on luonut yli 40 erilaista sisältötyyppiä. H5P lyhenne tulee sanoista "HTML5-paketti", jolla viitataan web-tekniikkaan jolla työkalu on toteutettu.

Hybridioppiminen

Hybridioppiminen on monimuoto-oppimisen muoto, jossa opetus tapahtuu samanaikaisesti läsnäolijoille ja etänä verkon kautta opetusta seuraaville. Katso myös artikkeli: Mitä eroa on sulautuvalla oppimisella, hybridioppimisella ja monimuoto-opetuksella?

Ilmiöpohjainen oppiminen

Ilmiöpohjainen oppiminen on oppijalähtöinen ja monitieteinen lähestymistapa jonkin reaalimaailman ilmiön ymmärtämiseen. Perinteisessä opetustavassa aihe tulee yleensä suoraan opettajan antamana, mutta ilmiöpohjaisessa oppimisessa oppijat pyrkivät itsenäisesti tutkimaan ja soveltamaan erilaisia näkökulmia aiheen tutkimiseen. Esimerkiksi ilmastonmuutosta koskevan kysymyksen ymmärtämiseen oppijoiden on kerättävä tietoa eri oppiaineista, kuten luonnontieteistä, maantieteestä, matematiikasta ja historiasta. Tavoitteena on valmistaa oppijat ratkaisemaan tosielämän ongelmia. Siksi ilmiöpohjaisessa oppimisessa esitellään usein reaalimaailman ongelmia ja pyydetään oppijoita löytämään aktiivisesti niiden ratkaisemiseen tarvittavat tiedot ja taidot.

Itseohjautuva oppiminen

Kun henkilö oppii itseohjautuvasti, hän määrittää itse oppimisen tavoitteet ja menetelmät, opiskelee itsenäisesti sekä arvioi itse oppimistaan. Opettaja ei siis määrää tai ohjaa oppijaa toimimaan tietyllä tavalla, vaan hän saa vapaasti määrittää itselleen parhaimmat tavat oppia. Katso myös: Elinikäinen oppiminen.

Koulutustenhallinta

Koulutustenhallinta viittaa organisaation tapaan ja kykyyn pitää sen tuottamat koulutukset järjestyksessä ja ajan tasalla. Koulutustenhallinnan merkitys korostuu kun koulutusten määrä kasvaa. Koulutustenhallinnan järjestelmänä käytetään tyypillisesti esimerkiksi HR-järjestelmää tai oppimisalustaa (Learning Management System). Lataa vinkit koulutustenhallintaan →

Käyttäjähallinta

Käyttäjähallinta ottaa huomioon käyttäjien koko elinkaaren järjestelmässä: kuinka käyttäjätunnukset luodaan, mitä tietoja käyttäjistä kerätään ja miten käyttäjätietoja hallitaan, kuinka käyttäjiä ryhmitellään, mitä eri rooleja tai pääsyoikeuksia käyttäjille myönnetään ja kuinka käyttäjät poistetaan järjestelmästä. Käyttäjähallinta koskee tyypillisesti järjestelmän pääkäyttäjiä ja hallinnoijia, joilla on oikeudet nähdä ja muokata käyttäjien tietoja.

Käänteinen oppiminen (Flipped Learning)

Käänteisessä oppimisessa oppijat perehtyvät aiheeseen itsenäisesti ennen lähiopetusta tai verkkoluentoa, jonka aikana aihetta käsitellään yhdessä kouluttajan kanssa. “Käänteisyys” tulee siitä, että perinteisesti vaiheet ovat menneet toisin päin: ensin kouluttaja kertoo aiheesta, ja sitä täydennetään harjoituksilla. Lue lisää flipped learning -menetelmästä →

Learning and development (L&D)

Englanninkielinen termi "Learning and development" tarkoittaa oppimista ja kehittymistä, ja usein siitä vastaa jokin tietty organisaation osasto. Yleensä organisaation HR-yksikön tehtävä on auttaa työntekijöitä saavuttamaan ne taidot ja tiedot, joita he tarvitsevat kehittyäkseen roolissaan tai vaihtaessaan roolia. Niinpä oppimiseen ja kehittymiseen voidaan tarjota verkko-opetusta, perehdytystä, koulutusta tai vaikka mentorointia.

Learning Experience Platform (LXP)

Learning Experience Platform (LXP) on henkilökohtainen oppimisportaali, joka kokoaa yhteen paikkaan oppimissisältöjä useista eri lähteistä. LXP tuntee yksittäisen käyttäjän ja tunnistaa sisällöt, jotka vastaavat käyttäjän työtehtävää, taitoja ja kiinnostuksen kohteita. Näin se auttaa käyttäjää löytämään tietoa, joka kehittää esimerkiksi hänen urataitojaan.

Learning Management System (LMS)

LMS eli Learning Management System tarkoittaa yleisesti ottaen samaa kuin oppimisalusta. Termissä korostuu se, ettei LMS (tai oppimisalusta) ole pelkkä materiaalipankki, vaan sillä voidaan hallita ja kehittää osaamista monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tässä muutama vinkki LMS:n valintaan →

Learning Record Store (LRS)

LRS on palvelin (eli järjestelmä, joka vastaanottaa ja käsittelee verkkopyyntöjä), jonne voi tallentaa erilaisia oppimissuorituksia, kuten esimerkiksi tosielämän tapahtumia, mobiilisovelluksissa tehtyjä toimenpiteitä tai työsuorituksia. LRS käyttää näitä tietoja raporteissa, oppimisanalytiikassa ja voi jopa myöntää osaamismerkkejä. LRS toimii erityisesti xAPI järjestelmissä.

Mikro-oppiminen

Mikro-oppiminen on joustavampaan ja tehokkaampaan oppimiseen tähtäävä menetelmä, jossa oppimateriaali palastellaan pienempiin ja helposti omaksuttaviin osiin. Tämä auttaa oppijaa löytämään ajan opiskelulle ja samalla keskittää koulutuksen tärkeimpiin aiheisiin. Mikro-oppimisen yhteydessä kuulee toisinaan puhuttavan myös nano-oppimisesta, jolla halutaan korostaa erityispienten oppimismoduulien merkitystä (yleensä kestoltaan alle 5 minuuttia). Lue lisää mikro-oppimisesta →

Mobiilioppiminen

Mobiilioppiminen tukee liikkeellä tapahtuvaa opiskelua, jolloin korostuu myös oppimateriaalin soveltuvuus erikokoisille päätelaitteille. Mikro-oppiminen eli oppimateriaalin pilkkominen “välipalan” kokoisiksi palasiksi on usein tärkeä osa mobiilioppimista.

Monimuoto-opiskelu

Monimuoto-opiskelu ja -oppiminen tarkoittavat, että opetus sisältää lähiopetusta, etäopiskelua ja itseopiskelua. Ero fyysisen ja virtuaalisen oppimisympäristön välillä voi silti olla hyvinkin selkeä (vrt. sulautuva oppiminen).

Moodle

Moodle™ on maailman käytetyin oppimisteknologia yritysten, oppilaitosten, järjestöjen ja julkisten organisaatioiden koulutuskäytössä. Avoimen lähdekoodin Moodle-teknologiaan pohjautuvat oppimisalustat (kuten Mediamaisterin tarjoama ratkaisu) ovat monipuolisesti muokattavissa, toimittajalukottomia ja tukevat lukuisia integraatiorajapintoja muihin järjestelmiin.

Opetusvideo

Videomuotoinen kurssi tai koulutuksen osa, jolla korvataan reaaliaikaista lähi- tai verkko-opetusta. Lue vinkit vaikuttavien opetusvideoiden tekemiseen →

Oppimisalusta

Oppimisalusta (tai verkko-oppimisalusta) on organisaation verkkokoulutukset ja muut osaamisen kehittämiseen liittyvät työkalut koostava järjestelmä, eli toisin sanoen oppimisen ja osaamisen “hub”. Lue lisää oppimisalustan hyödyistä ja käytöstä →

Oppimisanalytiikka

Oppimisanalytiikka on tapa kerätä ja analysoida tietoja siitä, mitä on opiskeltu, millä menestyksellä ja mitkä osa-alueet kaipaavat vielä harjoittelua. Kyse on siis oppimistulosten seurannan mahdollistavasta teknologiasta ja menetelmistä. Oppimisanalytiikka auttaa mm. toteuttamaan yksilöllisempiä oppimiskokemuksia ja kehittämään osaamista nopeammin. Tutustu oppimisanalytiikan toteutustapoihin ja mahdollisuuksiin →

Oppimiskokemus

Oppimiskokemuksessa on kyse siitä, miltä oppijasta tuntuu kun hän oppii. Kokemus voi viitata tiettyyn oppimishetkeen tai vaikka enismmäisestä sisäänkirjautumisesta kurssille ja jatkua aina koulutuksen lopettamiseen saakka.

Oppimismotivaatio

Oppimismotivaatio viittaa oppijan syihin aloittaa koulutuksen suorittaminen ja ennen kaikkea sitoutua siihen. Oppimismotivaation herättely onnistuu, kun koulutuksen tavoitteet ovat kirkkaita. Oppimismotivaatio on läheinen serkku itseohjautuvalle oppimiselle. Katso myös: Vinkkejä oppimismotivaation vahvistamiseen verkkokoulutuksissa →

Oppimismuotoilu

Oppimismuotoilun tavoitteena on parantaa oppimiskokemusta ja oppimistuloksia suunnittelemalla kurssit, koulutukset ja koko oppimisen tarkoitus oppijalähtöisesti. Kyse ei ole vain oppimateriaalien suunnittelusta, vaan oppimismuotoilua sovelletaan laajasti osaamisen kehittämiseen. Tällä verkkokurssilla opastamme sinut verkkokurssien suunnitteluun oppimismuotoilun menetelmiä hyödyntäen →

Oppimispolku

Oppimispolut ovat verkko-opetuksessa suunnitelmia opetuksen kulusta. Oppimispolku on järjestelmällinen kokonaisuus moduuleja tai kursseja, jotka johtavat käyttäjän lopulta tietyn aihepiirin osaajaksi. Oppimispolut vertaantuvat esimerkiksi muodollisen koulutuksen opetussuunnitelmaan.

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirja on tapa jäsentää ja käydä läpi opittuja asioita. Oppimispäiväkirjan tarkoitus ei ole ainoastaan kirjata uudelleen ylös oppimistilanteessa läpikäytyjä asioita, vaan myös reflektoida niiden merkitystä itselle: havaintoja, kokemuksia, reaktioita, tunteita tai tavoitteita. Se on siis tapa kehittää itsetuntemusta ja itsearviointitaitoja muun oppimisen ohessa. Monesti esimerkiksi työharjoitteluissa oppimispäiväkirjasta syntyy lopulta opiskelijalle osaamisportfolio, jota hän voi myöhemmin käyttää osaamisen todentamisen välineenä. 

Oppimisympäristö

Oppimisympäristö ilman etuliitettä viittaa koko oppimisen kontekstiin sekä oppimistilanteita määrittävään ajatteluun, käyttäytymiseen ja kulttuuriin. Termiä käytetään välillä myös digitaalisen oppimisympäristön ja oppimisalustan synonyyminä. Varsinkin jälkimmäisessä tapauksessa oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimisen mahdollistavaa teknologista järjestelmää.

Osaamisen kehittäminen

Osaamisen kehittäminen on niiden taitojen ja valmiuksien edistämistä, jotka vievät henkilöä eteenpäin niin uralla kuin vaikka henkilökohtaisessa elämässä. Se voi liittyä yhden tietyn taidon opetteluun tai laajemmin pidemmän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseen. Osaamisen kehittämisestä vastaa organisaatiossa yleensä HR-osasto tai L&D (Learning and Development). Kun puhutaan yksilön itsenäisestä osaamisen kehittämisestä, viitataan silloin yleensä itseohjautuvaan oppimiseen tai elinikäiseen oppimiseen.

Osaamisen todentaminen

Koulutuksen kautta saatu oppi vaatii yleensä tavan, jolla se todennetaan tapahtuneeksi tai opituksi. Tutuimmat tavat tästä ovat perinteiset paperiset tutkinto- ja työtodistukset sekä muunlaiset sertifikaatit. Onneksi digitalisaatio mahdollistaa osaamisen esille tuomisen muillakin keinoilla, kuten esimerkiksi digitaalisten oppimismerkkien kautta.

Osaamismerkki

Osaamismerkki on digitaalinen todiste ja samalla visuaalinen kuvaus oppijan osaamisesta, taidoista tai saavutuksista. Verkkokoulutuksen järjestäjä voi suunnitella kurssistaan merkin, jossa hän määrittelee vaadittavan osaamistason merkin saavuttamiseksi. Osaamismerkin voi lisätä vaikkapa oppimisportfolioon, ansioluetteloon tai vaikka Linkediniin. Osaamismerkkejä käytetään usein enemmän epämuodollisen osaamisen tunnustamiseen, kun taas todistuksia ja sertifikaatteja käytetään virallisemman pätevyyden osoittamiseen. Osaamismerkki eroaa suoritusmerkistä.

Osaamistavoite ja oppimistavoite

Osaamis- tai oppimistavoitteet kuvaavat, mihin verkkokoulutuksella tähdätään ja mitä osallistujan tulisi osata koulutuksen jälkeen. Hyvä oppimistavoite on realistinen ja konkreettinen. Erityisesti työelämässä se kuvaa miten henkilön tulisi osata toimia koulutuksen jälkeen — ei pelkästään "tietää" tai "ymmärtää" jotakin.

Pedagogiikka

Yksinkertaistettuna pedagogiikka tarkoittaa kasvatusoppia, eli niitä tapoja ja periaatteita, joilla opetus järjestetään. Kansankielessä pedagogiikka-termiä on käytetty kuvaamaan yleisesti erilaisia opetus- tai kasvatustaitoja, mutta sanatarkasti pedagogiikka liittyy erityisesti lasten ja nuorten kasvatusoppiin. Tästä syystä on toisinaan haluttu tehdä ero pedagogiikan ja andragogiikan eli aikuisoppimisen välillä: pedagogiikassa oppijat (eli yleensä lapset) on jollain tavalla riippuvaisia opettajan ohjauksesta, arvioinnista ja tiedonhankinnasta, kun taas andragogiikassa korostuu aikuisten itsenäinen kyky ohjata omaa oppimistaan. Katso myös verkkopedagogiikka.

Pedagoginen käsikirjoitus

Verkkokurssien ja -koulutusten kontekstissa käsikirjoitus tarkoittaa suunnitelmaa, joka mallintaa opiskelijan matkan koulutuksen läpi. Hyvässä käsikirjoituksessa määritellään ainakin osaamistavoitteet, opiskeltavat aiheet, eteneminen ja opetusmenetelmät. Lataa täältä muistilista verkkokoulutuksen käsikirjoittamiseen →

Pelillinen oppiminen (Gamified Learning)

Oppimisen ja opetuksen pelillistäminen tarkoittaa peleissä käytettyjen elementtien ja mekaniikkojen hyödyntämistä oppijan motivointiin ja oppimistavoitteiden saavuttamiseen. Pelillinen oppiminen on vuorovaikutteista ja siinä korostuvat erilaiset palkitsemisen menetelmät. Lue lisää oppimisen pelillistämisestä →

Pätevyys

Pätevyys on yhdistelmä koulutuksen ja kokemuksen kautta hankittuja tietoja, taitoja ja kykyjä. Esimerkiksi joillakin aloilla tai ammateilla on tarkkaan laaditut pätevyysvaatimukset, jotka henkilön tulee täyttää voidakseen työskennellä alan tehtävissä. Pätevyys voidaan osoittaa esimerkiksi sertifikaattien tai osaamismerkkien avulla.

Saavutettavuus

Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että verkkoympäristössä toimiva palvelu tai informaatio on kaikkien ihmisten käytettävissä mahdollisimman helposti — ikään, kehitystasoon, fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn katsomatta. Verkkopalveluiden saavutettavuutta mitataan kansainvälisellä WCAG-kriteeristöllä, jossa laki velvoittaa erityisesti julkisia toimijoita täyttämään AA-tason saavutettavuuskriteerit.

SAM (Successive Approximation Model)

SAM-malli on ketteriin menetelmiin pohjautuva lähestymistapa koulutuksen tai oppimateriaalien luomiseen. Mallissa on kolme vaihetta: valmistelu, iteratiivinen suunnittelu sekä iteratiivinen toteutus. Juuri iteratiivisuus on keskeistä lähestysmistavassa. Mallissa on tarkoitus viedä suunnitellut asiat heti käytäntöön, testata ja lopulta korjata tarpeen mukaan. Katso myös ADDIE-malli.

SCORM

SCORM eli Shareable Content Object Reference Model on joukko digitaalisen oppimateriaalin standardeja ja määrityksiä. SCORM-standardin mukainen tiedostojen paketointi mahdollistaa verkkopohjaisen oppimateriaalin uudelleenkäytön ja toimivuuden eri järjestelmissä.

Sertifikaatti

Sertifikaatti on todistus kyvystä, pätevyydestä tai laadusta. Se on usein virallinen tapa osoittaa, että henkilö, palvelu tai tuote on saavuttanut tietyt laatuvaatimukset. Yritykset voivat jakaa koulutuksistaan omia sertifikaatteja tai sertifikaatin voi myöntää vaikkapa jonkin alan kansainvälinen järjestö. Katso myös osaamismerkki.

Sosiaalinen oppiminen

Sosiaalinen oppiminen viittaa luokkahuoneen tai verkkokurssin ulkopuolella tapahtumaan epämuodolliseen oppimiseen. Esimerkiksi työpaikoilla opitaan koko ajan asioita, joita jaetaan kollegoiden kesken. Sosiaalinen oppiminen on siten vähän kuin sosiaalinen media: kollegat jakavat osaamista keskenään videoiden, chatin ja muiden erilaisten medioiden kautta, mutta myös fyysisesti paikan päällä. Katso myös vertaisoppiminen.

Sulautuva oppiminen (Blended Learning)

Sulautuva oppiminen on oppimismuoto, joka yhdistää verkko-opetuksen perinteiseen lähiopetukseen. Digitaalisuus täydentää lähiopetusta esimerkiksi verkkotehtävien ja opetusvideoiden avulla. Lue lisää sulautuvan oppimisen hyödyistä →

Suoritusmerkintä

Verkkokurssin järjestäjä myöntää suoritusmerkinnän, kun osallistuja on täyttänyt järjestäjän vaatimat ehdot kurssin suorittamiselle. Ehdot voivat liittyä saavutettavaan arvosanaan, annettavaan palautteeseen tai vaikka tietyn tehtävän  suorittamiseen. Suoritusmerkintä ei siis välttämättä kerro osaamisesta, vaan määritettyjen aktiviteettien suorittamisesta. Katso myös osaamismerkki.

Ubiikki oppiminen

Ubiikki oppiminen voidaan määritellä "jokapaikassa ja kaikkialla" tapahtuvaksi oppimiseksi, johon sulautuvat erilaiset laitteet ja langattomat verkot. Arkikielessä ubiikki oppiminen voi yksinkertaisesti tarkoittaa mitä tahansa oppimista, jossa oppijoilla on mahdollisuus saada tietoa aika- ja paikkariippumattomasti. Ubiikin oppimisen määritelmästä ei ole päästy täysin yksimielisyyteen, sillä se on käsitteenä hyvin epämääräinen ja muistuttaa monelle tuttua e-learning -käsitettä tai mobiilioppimista.

Verkko-oppiminen ja verkko-opetus

Verkko-oppiminen ja -opetus (kuten myös digioppiminen) ovat synonyymejä kyseiselle termille. Ne tarkoittavat digitaalisiin työkaluihin ja menetelmiin perustuvaa oppimista. Verkko-oppiminen koskee laajemmin kokonaisuutta ja oppijan näkökulmaa, kun taas verkko-opetus liittyy selkeämmin opetuksen järjestämiseen ja toteutukseen, eli kouluttajan näkökulmaan. Lue tarkemmin verkko-oppimisen hyödyntämisestä koulutustoiminnassa →

Verkkokoulutus

Verkkokoulutus on opintokokonaisuus, jonka toteutus perustuu oppimisalustan käyttöön ja digitaalisiin opintomateriaaleihin. Koulutus voi koostua useammista verkkokursseista, aineistoista, harjoituksista ja osaamisen todentamisen menetelmistä. Myös etäluennot kuuluvat asiaan silloin kun kyseessä ei ole itseopiskeltava verkkokoulutus.

 

Verkkokurssi

Verkkokurssi on digitaalisessa muodossa ja/tai virtuaalisina luentoina toteutettu kurssi. 

Putosiko työpöydällesi läjä koulutusmateriaalia, josta pitäisi pyöräyttää vaikuttava verkkokurssi? Tällä 20 min verkkokurssilla opastamme miten onnistut →

Verkkopedagogiikka

Verkkopedagogiikka tarkoittaa tunnettujen pedagogisten periaatteiden soveltamista verkkoympäristössä. Siinä missä pedagogiikka keskittyy yleisemmin niihin tapoihin joilla opetus järjestetään, verkkopedagogiikka kuvaa erityisesti tieto- ja viestintäteknologian roolia opetuksessa. Kyseessä ei siis ole oma tieteenalansa, vaan termillä halutaan vain korostaa verkon roolia pedagogisten tavoitteiden saavuttamisessa. Verkkopedagogia on onnistuneen verkkokoulutuksen kulmakivi, sillä se yhdistelee eri opetusmuotoja, -menetelmiä ja -välineitä siten, että verkkokoulutuksen tavoitteet täyttyvät. Katso myös pedagogiikka.

Vertaisoppiminen

Vertaisoppimisessa oppijat oppivat toisiltaan ja työskentelevät yhdessä ongelmien ratkaisemiseksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yhteistyötä oppimistilanteessa tai vaikka osaamisen jakamista ammatillisissa verkostoissa. Katso myös sosiaalinen oppiminen.

Virtual Learning Environment (VLE)

VLE tarkoittaa hyvin pitkälti samaa kuin oppimisalusta (LMS), mutta VLE on vielä selkeämmin oppilaitosten tarpeita palveleva verkkoalusta. VLE mahdollistaa mm. oppimateriaalien luomisen ja hallinnan, opintopolkujen rakentamisen, opiskelijatietojen hallinnan, edistymisen seurannan ja viestinnän opettajien ja oppijoiden välillä.

xAPI

xAPI tulee englanninkielen sanoista Experience API ja se on uusi tekninen määrittely oppimisteknologialle, joka kerää tietoa oppimiskokemuksista, joita henkilöllä on verkossa ja sen ulkopuolella. Se on käytännössä sovellusliittymä, joka ottaa ja tallentaa tietoja henkilön tai ryhmän toiminnasta monista eri teknologioista. xAPI tunnistaa tietoa mobiilioppimisesta, simulaatioista, virtuaalimaailmoista, peleistä, tosielämän toiminnoista, kokemuksellisesta oppimisesta, sosiaalisesta oppimisesta, offline-oppimisesta ja yhteistoiminnallisesta oppimisesta ja pystyy viestimään näitä tietoja eri järjestelmien kanssa. Katso myös oppimisanalytiikka.

---

 

Huh, olipahan oppitunti!

Onneksi olkoon, luit koko sanaston kannesta kanteen. Jäikö vielä aikaa? Jatka vaikka näiden parissa:

➡️ [Testi] Soveltuuko oppimisalusta organisaationi käyttöön?

➡️ [Verkkokurssi] Näin suunnittelet vaikuttavan verkkokurssin