Muutama vuosi sitten voimaan tullut uusi opetussuunnitelma on lisännyt keskustelua opettajan uudesta roolista oppimisen ohjaajana ja sen merkityksestä oppimiseen. Oppimisen siirtyessä yhä enemmän verkkoon oppijan vastuu omasta oppimisestaan kasvaa ja työelämässäkin arvostetut itseohjautuvuuden taidot korostuvat. Amerikasta lähtöisin oleva flipped learning eli käänteinen oppiminen on vähitellen Suomeenkin jalkautunut menetelmä ajattelutavan soveltamiseen käytännössä.
Miksi flipped learning on hyvä menetelmä verkkokoulutukseen?
Perinteisessä opetuksessa opettaja kertoo ensin aiheesta omin sanoin ja sen jälkeen oppimista vahvistetaan aiheeseen liittyvillä tehtävillä. Käänteinen opetus nimensä mukaisesti kääntää tämän ajatuksen päälaelleen.
Ideana on, että opiskelijat perehtyvät verkossa opetettavaan asiaan itsenäisesti. Tämän jälkeen he kokoontuvat yhteen keskustelemaan asiasta, jolloin he voivat esittää myös omia pohdintojaan. Usein perehdytysmateriaalina toimii opettajan verkkoon etukäteen lataama video tai muu sähköinen opetusmateriaali.
Käänteisen opetuksen hyöty piilee siinä, että lähiopetukseen tullessaan opiskelijat ymmärtävät opiskeltavasta teemasta ainakin perusteet. Ennakkoon annettu verkkotehtävä tasaa kurssille tulijoiden osaamistasoa, jolloin heidän on helpompi osallistua aktiivisemmin opetukseen ja aiheesta keskustelemiseen. Vastuu oppimisesta siirtyy tällöin yhä enemmän opettajalta oppijoille. Menetelmää onkin joskus kritisoitu liian suuren taakan kaatamisesta oppijoiden harteille.
Aikuiskoulutuksessa tämän voi nähdä kuitenkin etuna, sillä näin jokainen voi perehtyä omalla ajallaan ennakkomateriaaliin verkossa, ja huomatessaan aukkoja osaamisessaan on mahdollisuus lukea aiheesta lisää ennen lähiopetuskertaa. Aikuisopetuksessa on toki syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että orientoiva materiaali on kohderyhmä huomioivaa ja inspiroivaa, sillä opiskelulle varattu aika on usein rajallisempaa kuin kouluikäisillä.
Flipped learning on samaan aikaan yksilöllistä ja yhteisöllistä
Käänteisen opetuksen ideaan kuuluu vahvasti myös yhteisöllisyys ja yhteistyötaitojen kehittäminen. Opetustilanteeseen kuuluu, että oppijat työstävät ajatuksiaan yhdessä ja jakavat tietoa. Opettajan tehtävänä on ohjata ja motivoida tiimejä oppimaan, jolloin hänelle vapautuu toisaalta aikaa keskittyä myös oppijoiden yksilöllisiin tarpeisiin.
Koska käänteisyys sekoittaa perinteisiä opettajan ja oppijan rooleja, opiskelijat perustelevat ja opettavatkin asioita itselleen ja toisilleen. Oppimisen todellinen mittari on, että opittua asiaa pystyy soveltamaan ja kertomaan omin sanoin.
Itä-Suomen yliopistossa kokeiltu käänteinen opetus on parantanut oppimistuloksia: “Opiskelijat ovat tykänneet ja oppineet aiempaa paremmin. Heidän itseluottamuksensa on myös parantunut“, ravitsemustieteen professori Ursula Schwab kertoo.
Opiskelijoilla on ollut käytössä oppimisalusta, jossa he tutustuivat ennalta asiasisältöihin. “Jaoin heille noin kymmenen minuutin videoluentoja, luentodiat, kirjallisen materiaalin ja luento-osatentit. Tapaamiset eli kontaktikerrat sujuivat todella hyvin. Opiskelijoilla oli paljon kysymyksiä ja asioita, joita he halusivat pohtia...”, jatkaa Schwab.
Vaikka opetuksen kääntäminen ei ilmiönä olekaan uusi, niin flipped learning on tällä hetkellä käsitteenä pinnalla opetusmaailmassa.
Lue myös:
Digikoulutusten sisällöntuotannon vinkit 1/4: Miten pääsen alkuun verkkokouluttamisessa?
Vinkkejä verkko-oppimisympäristön hyödyntämiseen lähiopetuksen tukena
