Minkälaisen vastaanoton teillä juuri julkaistu, uutuuttaan kiiltävä verkkokoulutus saa? Onko päällimmäisenä mielessä pakko vai halu oppia?
Jos vastaus sisältää oppijoiden tuohtunutta tuhahtelua ja lannistunutta hartioiden lysähtämistä, oppijoiden motivaatio verkossa tapahtuvaa koulutusta kohtaan saattaa kaivata pientä boostia.
Verkkokurssille on helppo hypätä mukaan, mutta sieltä on ihan yhtä helppo hypätä pois. Pakko on kehno motivaattori, mutta jokainen meistä on törmännyt tilanteeseen, jossa ainoa keino saavuttaa tavoite on tuottaa tietyille ryhmille pakollinen koulutus.
Millä siis motivoit oppijoita aloittamaan ja ennen kaikkea sitoutumaan verkkoympäristössä tapahtuvaan koulutukseen? Sen sijaan, että pohtisimme pitkällisesti motivaation filosofista olemusta, poimimme viisi vinkkiä, joilla motivoida ja sitouttaa oppijoita.
📚 Laadukas koulutusmateriaali on yksi oppimismotivaation perusedellytyksistä. 📚
Lataa tästä vinkit verkkokoulutuksen sisällöntuotantoon →
1. Selvitä syyt motivoitua oppimisesta
Tosiasia on, että me ihmiset olemme siinä määrin itsekkäitä, että haluamme oppia vain jos voimme samaistua opittavaan sisältöön ja koemme sen itsellemme hyödylliseksi.
Oppijalähtöinen lähestymistapa koulutusten sisällöntuotantoon lisää motivaatiota. Se saa oppijat tuntemaan, että heidän saamaansa tietoa ei tarvitse vain säilyttää muistissa, vaan se on jotain, mitä he voivat soveltaa elämäänsä.
Oppimismotivaatiolle tärkeää on oppijan mahdollisuus liittää opittu aiempiin kokemuksiin. Myös tunteilla on merkittävä rooli oppimismotivaatiossa. Kaikki, mikä vetoaa tunteisiin, on kiinnostavaa ja mukaansatempaavaa.
Kirjassaan Design for How People Learn, Julie Dirksen painottaa koulutuksen tavoitteiden merkitystä. Kun suunnittelet mitä tahansa koulutusta, sinulla on (1) ongelma ratkaistavana, (2) henkilöt, joiden se pitää ratkaista sekä (3) selkeä tavoite, johon ratkaisulla pyritään.
Ennen kuin alat ratkaisemaan ongelmaa koulutuksen avulla, sinun kuitenkin tulisi tietää mikä ongelma itse asiassa on. Et siis aseta tavoitteita ennen kuin olet selvittänyt:
- Miksi juuri tämä asia tulee osata? Miksi se on tärkeää?
- Mitä konkreettista oppijat osaavat tehdä tämän opittuaan?
- Mistä tiedämme, että he tekevät opitulla tavalla?
- Mitä voi tapahtua jos asiaa ei osata?
Kysymällä oikeat kysymykset voit määritellä koulutukselle tavoitteen, joka on mitattavissa sekä konkreettinen, selkeä ja ennen kaikkea hyödyllinen oppijoille. Kun tavoite on selkeänä mielessä, oppijan on helpompi ymmärtää miksi kyseinen asia on tärkeää oppia.
2. Anna mahdollisuus valita ja vaikuttaa
Meille aikuisille on tärkeää pystyä tekemään monimutkaisia ja tärkeitä päätöksiä itsenäisesti. Tämä pätee myös oppimisessa.
Valinnan mahdollisuuden poistaminen voi tappaa motivaation. Motivoiva ja kiinnostava verkkokurssi tarjoaa oppijalle erilaisia valintoja, joita hän voi tehdä matkan varrella ja jotka vastaavat hänen taitojaan, taustatietojaan ja kykyjään. Antamalla oppijalle mahdollisuuksia tehdä valintoja, annat hänelle hallinnan tunteen, etkä vain pakkosyötä informaatiota.
Verkkokurssilla valinnanvaraa voi tarjota esimerkiksi erilaisilla haarautuvilla skenaarioilla tai luomalla sisältöä huomioiden eri vaikeusasteet. Luomalla yksilöllisiä oppimispolkuja saadaan lisättyä joustavuutta oppimateriaalin läpikäymiseen. Oppijan käyttöön voidaan tarjota erilaisia keinoja osoittaa osaamisensa ja palauttaa tehtäviä, kuten esimerkiksi videot, blogit ja kuvat.
Kuten jo alussa mainitsin, pakko on kehno motivaattori. Etenemisen pakottaminen materiaalia läpikäydessä voi olla motivaatiolle haitallista. Pohdi siis, onko pakottamiselle oppimisen kannalta todella painavat syyt?
3. Ruoki motivaatiota sopivilla haasteilla
Kestävän motivaation syntymiseen tarvitaan myös sopivasti haastetta. Oppimisen maailmassa tätä asiaa ajavat tehtävät, jotka ohjaavat meitä ajattelemaan syvällisesti tai ratkaisemaan ongelmia.
Tarvitsemme siis haasteita oppiaksemme paremmin. Ongelmien ratkaisun parissa työskentely lisää parhaimmillaan sitoutumista opittavaan asiaan ja johtaa syvempään oppimiseen.
Sopivalla vaikeustasolla työskentely on motivaatiota edistävä tekijä. Kun luot oppimismateriaalia ja tehtäviä, sinun tulee kuitenkin välttää kohderyhmälle liian haastavan tai toisaalta liian helpon sisällön tuottamista. Liian haastava sisältö saattaa lannistaa, kun taas liian helppo sisältö tuntuu tylsältä.
Asiantuntijalle ei kannata suunnata noviisille tarkoitettua sisältöä ja päinvastoin. Verkkokoulutuksessa kaikille kaikkea -ajattelu ei useinkaan ole toimivaa. Kohderyhmän ja heidän lähtötason tunteminen on tärkeää, jotta vältytään väärin arvioidun haastavuuden aiheuttamasta motivaation katoamisesta.
Yksi tapa luoda motivoivia haasteita on myös kääntää teorian opiskelu käytännön tehtävien ratkaisuksi. Hyödyntämällä skenaariopohjaisuutta, tietoa on helpompi sisäistää, ja oppi jää paremmin mieleen käytännön kautta.
4. Mahdollista yhteisöllisyys
Yhteistyö on kaikenikäisille ihmisille elintärkeä taito oppia, jota voidaan harjoitella keskustelujen, tiimityöharjoitusten tai -projektien avulla.
Verkossa tapahtuvan koulutuksen yhteyteen saattaa olla haastavaa luoda yhteisöllisyyden tunnetta, varsinkin jos kurssi on kestoltaan lyhyt. Vuorovaikutus oppijoiden välillä luo yhteisöllisyyden tuntua ja yhteisöllisyys tekee oppimisesta kiinnostavampaa ja hauskempaa. Kun pääsemme keskustelemaan oppimastamme, pohtimaan ratkaisuja ongelmiin tai jakamaan tietoa vertaistemme kanssa, oppiminen on aktiivista.
Aktiivinen oppiminen auttaa meitä soveltamaan opittua tietoa. Keskustelut ja yhteistyö auttavat meitä viemään opittavan sisällön asiayhteyteen. Kun tuotat sisältöä, sinun on siis hyvä pohtia onko oppijan tarkoitus olla lukija vai onko tarkoitus mahdollistaa vastavuoroinen vertaisoppiminen.
Kannustava ja yhteistyöhön perustuva oppimisyhteisö auttaa oppijaa hankkimaan ja hyödyntämään tietoa. Vaikka verkkokurssilla usein tutustummekin materiaaliin usein yksin, emme kuitenkaan opi eristyksissä muista. Parhaimmillaan yhteisö auttaa luomaan yhteenkuuluvuuden tunteen, joka pitää opiskelijat sitoutuneina ja motivoi heitä sinnikkääseen työskentelyyn.
5. Kiinnitä oppijan huomio
Jotta verkkokurssilla on edes mahdollisuus motivoida oppimaan ja sitouttaa opittuun, on sen kiinnitettävä oppijan huomio. Kaava on suhteellisen simppeli: (1) herätä huomio (2) herätä kiinnostus (3) pidä kiinnostus yllä.
Tehokkain tapa toteuttaa kurssi edellä mainitun kaavan mukaan on tuottaa kiinnostavaa ja aktivoivaa sisältöä. Mitäpä siis jos tuottaisimme sisällön ottamalla huomioon visuaalisuus, vuorovaikutteisuus ja erilaiset mediaelementit?
Huolellisesti valitut kuvat lisäävät kurssin kiinnostavuutta. Vaikuttavat kuvat ovat laadukkaita, visuaalisesti miellyttäviä ja ennen kaikkea liittyvät kurssin aiheeseen. Kurssin yleisilmeen on hyvä olla siisti ja selkeä. Valitse siis ulkoasu, joka mahdollistaa tämän. Toimivan graafisen suunnittelun ja ulkoasun voimaa ei kannata koskaan aliarvioida.
Vuorovaikutteisuus on myös tehokas väline ja oikein käytettynä lisää motivaatiota. Vuorovaikutus voi olla oppijoiden ja kouluttajan välistä tai oppijan ja oppimisympäristön välistä.
Erityisesti omaan tahtiin opiskeltavalla kurssilla korostuu oppijan ja oppimisympäristön välinen vuorovaikutus. Käytä tähän aktiviteetteja, joilla voit antaa oppijalle välittömän palautteen. Aktiviteetit on hyvä valita ajatuksella ja siten, että niillä on merkitystä oppimisen kannalta.
Kohtuus kaikessa on verkkokurssillakin hyvä ohjenuora. Kirjassaan The Accidental Instructional Designer, Cammy Bean korostaa liiallisen klikkailun olevan häiriötekijä oppijalle. Se, että oppijat joutuvat käyttämään “raahaa ja pudota” -toimintoja saadakseen luvun valmiiksi, ei välttämättä tarkoita, että he haluaisivat tehdä niin.
Videot, podcastit, animaatiot: kaikki nämä voivat herättää kiinnostusta kurssin sisältöä kohtaan ja pitää kiinnostusta yllä. Sisältöön liittyvän kuvan, hyvin kirjoitetun tekstin ja ystävällisen äänen yhdistelmä voi olla juuri se, mikä ratkaisee oppijan motivaation ja sitoutumisen kurssimateriaaliin.
Oppimisen halu voittaa pakon
Motivoituneet oppijat sitoutuvat todennäköisemmin haastaviin tehtäviin, osallistuvat aktiivisesti ja jopa nauttivat oppimisesta. Avataan siis tavoitteet oppimiselle, annetaan oppijalle mahdollisuus vaikuttaa aktiivisesti opiskeluun, huomioidaan kohderyhmän taitotasot, mahdollistetaan vuorovaikutus ja luodaan visuaalisesti kiinnostavaa settiä. Näillä eväillä oppimisen motivaatiokäyrä kääntyy tukevaan nousuun! 🙋♀️
Loppumainos: Skenaariopohjainen oppiminen parantaa vuorovaikutteisuutta ja tekee oppimisesta mielekkäämpää. Katso webinaaritallenteelta vinkit, miten onnistut siinä itsekin →
