“Voidaanko toteuttaa jokin pelillinen ratkaisu meidän verkkokurssiin?”
Ennen kuin esität tällaisen kysymyksen (tai vastaat siihen), on syytä ymmärtää mistä oppimisen pelillistämisessä oikeastaan on kyse. Otetaanpa selvää!
Mitä on pelillistäminen opetuksessa, e-learningissa ja verkkokursseissa?
Oppimisen ja opetuksen pelillistäminen (engl. gamification) tarkoittaa peleissä käytettyjen elementtien ja mekaniikkojen hyödyntämistä oppijan motivointiin ja oppimistavoitteiden saavuttamiseen. ✅
Pelimaailma tarjoaa tukun fiksuja ja tehokkaita keinoja, joilla voit tehdä oppimisesta kiinnostavampaa, monipuolisempaa ja mieleenpainuvampaa. Pelillistämisen tavoitteena on siis tehostaa oppimista.
Pelillistämisestä sitkeimmin elävä harhakäsitys on se, että verkkokoulutuksesta tai -kurssista tehdään peli. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. ⛔
Mitä pelillistäminen on?
- Peleistä tuttujen elementtien, kuten vuorovaikutuksen ja psykologisen palkitsemisen tuomista tavoitteelliseen ympäristöön – esimerkiksi verkkokurssiin tai -opetukseen
- Tapa tehostaa tavoitteen, kuten oppimisen, toteuttamista
Mitä pelillistäminen EI ole?
- Hassuttelun ja kikkailun lisäämistä ainoastaan viihdearvon kasvattamiseksi
- Pelin tekemistä tai kehittämistä – sen sijaan se on väline jonkin tietyn tavoitteen, esimerkiksi uusien asioiden omaksumisen, tehostamiseksi.
Pelillistämisen käsitteet: peli, edutainment, pelillistetty kurssi ja gamification
- Peli: Viihdearvoa varten luotu haasteita ja palkitsemisia tarjoava kokonaisuus, jolla ei yleensä ole määriteltyä oppimistavoitetta, vaan esimerkiksi elämyksellinen tai taiteellinen itseisarvo.
- Edutainment: Niin sanottu opetuspeli, jossa pelillisyydellä on vähintään yhtä suuri rooli kuin oppimisella. Hyvä esimerkki edutainment-sovelluksesta on kieltenopiskeluun tarkoitettu opetuspeli Duolingo.
- Pelillistetty verkkokurssi tai gamification: Koulutuksen osa, jossa on käytetty pelillisyyden keinoja harkiten oppimismotivaation tukemiseksi ja oppimistavoitteiden saavuttamiseksi.
Mitä on pelillistäminen opetuksessa, e-learningissa ja verkkokursseissa?
Pelaaminen ja uuden oppiminen ovat molemmat tavoitteellista toimintaa. Siksi niiden keinot toimivat loistavana parina uusien asioiden omaksumisessa. Tärkein kysymys on se, kuinka pelillisen toiminnan tavoitteet käännetään kohti uuden oppimista pelkän viihteen sijasta.
Pelillinen verkko-oppiminen voi tarjota oppijalle mielenkiintoisen ja todellista tilannetta jäljittelevän ongelman tai skenaarion, jonka oppija ratkaisee itse. Ratkaisun perusteella tilanne voi kehittyä uuteen suuntaan, jolloin oppija pääsee jälleen tekemään uusia valintoja. Toisiaan seuraavat skenaariot ja palautteet ohjaavat oppijaa yksilöllisesti eteenpäin.
Pelillisyyden vetovoima perustuu mahdollisuuteen osallistua ja vaikuttaa valintojen kautta oppimistapahtumaan, sen sijaan että kokisi oppimistapahtuman passiivisena sivusta seuraajana.
Peleistä tuttuja palkitsemismekanismeja kannattaakin hyödyntää motivaation lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi. Hyvää suoritusta on siis lupa hehkuttaa näyttävämmin kuin pelkällä sanallisella kiitoksella. Kaikki keinot on sallittu: audio, video, visuaalisuus ja jopa suora puhuttelu oppijan etunimellä.
Pelillistämisen psykologiset mekanismit
Ihminen on luontaisesti kiinnostunut kokeilusta, utelias ja leikkisä. Jo pienet lapset keräävät havaintoja ja rakentavat sisäisiä teorioita maailmasta ja itsestään leikin ja pelin avulla ennen kuin heidän abstrakti ajattelunsa kehittyy.
Pelillistetyssä verkko-oppimisessa oppija pääsee samalla tavoin hyödyntämään uteliaisuuttaan, ja saa toiminnastaan heti palautteen. Palaute motivoi etenemään, ja oppija toimii aktiivisesti ja vuorovaikutuksessa opittavan materiaalin kanssa.
Oppijan aktiivinen rooli
Pelillisten elementtien ydinoivallus on oppijan aktiivinen rooli. Parhaimmillaan pelillistetty oppimisympäristö voikin esimerkiksi antaa yksilöllistä palautetta kunkin oppijan tarpeisiin. Kun oppimisympäristö ja -kokemus mukautuvat oppijan valintoihin, oppimisen ohjaamiseen tulee uusia mahdollisuuksia.
Pelillistetyssä verkko-oppimisessa oppija siis ei ole valmiiksi pureskellun tiedon vastaanottaja, vaan aktiivinen, kokeileva toimija, joka näkee valintojensa seuraukset välittömästi ja saa mahdollisuuden oppia ja tarkentaa jo oppimaansa kokeilemisen kautta. Tämä ruokkii oppijan sisäistä motivaatiota tehokkaammin kuin pelkkä palkitseminen. 💡
Vuorovaikutus
Vuorovaikutus on ihmisille ominaista: se on meille tapa sekä hahmottaa että jäsentää ympäröivää maailmaa. Pelillisten elementtien kautta voidaan rakentaa erilaisia vuorovaikutustilanteita opetettavan asiasisällön kanssa, palkita onnistumisista, ja parantaa näin oppijan motivaatiota ja sitoutumista.
Elementeissä yhdistyy siis vuorovaikutteisen tekemisen mielekkyys oman suorituksen mittaamiseen ja seuraamiseen, sekä palkitsemiseen. 🏆
Lue myös: 5 vinkkiä oppimismotivaation vahvistamiseen verkkoympäristössä →
Kolme askelta verkkokurssin pelillistämiseen
Lähtökohtaisesti pelillinen oppiminen toimii aina. Se edellyttää kuitenkin hyvää perustaa: sitä, että pelillistämisen kohteella (tässä tapauksessa oppimateriaalilla tai kurssilla) on ihan oikea ja tärkeäksi koettu opetuksellinen, osaamista synnyttävä tavoite.
“Monesti asiakkaat pyytävät meiltä pelillistä ratkaisua verkkokurssin toteutukseen. Pelillisyyden ajatellaan ratkaisevan tylsän ja passiivisen kouluttamisen haasteet, mutta eihän se niin mene.
Jos sisältö on tehty väärälle kohderyhmälle, se on liian itsestäänselvää, tai sisältää epärelevanttia tietoa, niin mikään määrä drag-and-droppeja tai leaderboardeja ei poista ydinongelmaa. Saadaanko materiaalista interaktiivisempi? Toki. Ratkaiseeko se varsinaisen koulutushaasteen? Luultavasti ei. Kyseessä on edelleen infopläjäys, mutta se on vain tavallista fancymman näköinen."
Arttu Kotakorpi, myyntipäällikkö
Oppimisen pelillistäminen onnistuu, kun huomioit alusta alkaen seuraavat kolme perussääntöä:
1. Valitse keinot oppimistavoitteen mukaan
Pelillistämisen pointti ei ole ainoastaan viihdyttää, vaan oppijan tulee viihtyä uuden oppimisen parissa. Pelilliset elementit eivät siis ole pääasia, vaan vievät yhdessä muiden pedagogisten keinojen rinnalla kohti oppimistavoitetta.
Tärkeintä onkin pitää kirkkaana mielessä, mitä koulutuksella halutaan saavuttaa, ja että pelillistämisen keinot kohdistuvat oikeisiin oppimis- ja osaamistavoitteisiin.
2. Keskity pelillistämisessä oppijaan ja oppimiskokemukseen
Kuten muussakin verkko-oppimismateriaalin kehittämisessä, täytyy myös pelillistetyssä verkko-oppimisessa fokus pitää kahdessa asiassa: oppimiskokemuksessa ja oppijassa itsessään.
Tarkoitus on mahdollistaa oppimista ja tehdä siitä mielenkiintoisempaa, joten erilaisten leaderboardien tai ominaisuuksien kehittelyn sijaan on tärkeämpää ymmärtää, miten ja millä metodeilla oppimista voidaan tukea. Vasta sen jälkeen voi tuoda pelilliset elementit näitä metodeja tukevaksi työkalupakiksi.
3. Mieti, mitkä opiskelun vaiheet sopivat pelillistettäviksi
Pelillistäminen tai pelinomaisuus ei ole opiskelumateriaalin tai verkkokurssin pääasia. Siksi kannattaakin pohtia, mitkä opiskelun vaiheet ylipäänsä sopivat pelillistettäviksi, ja miten luontevasti opittava aihe kääntyy pelillistettyyn muotoon.
Suunnittelussa on fiksua huomioida myös verkkokoulutuksen kohderyhmä ja oppimiskokemus kokonaisuutena: osa oppimateriaalista voi olla opiskelun tahdittamisen vuoksi pelillistetyssä muodossa, ja osa ei.
Hyviä pelillistettäviä aiheita ja osakokonaisuuksia ovat esimerkiksi erilaiset skenaariot ja todellisessa elämässäkin tapahtuvat kohtaamistilanteet, tai vaikkapa opittua mittaava testi tai tentti.
Monipuolinen ja tarpeeseen mukautuva oppimisalusta auttaa eteenpäin opetuksen pelillistämisessä. Lue mitä muuta verkko-oppimisympäristön valinnassa kannattaa huomioida →
Miksi pelillistäminen kannattaa – ja mitä siitä pitää ymmärtää?
Pelinomaisuus tarjoaa oppijalle mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa opiskeltavan materiaalin kanssa merkityksellisellä tavalla. Hyvin tehtynä se motivoi antamalla oppijalle välitöntä palautetta ja psykologisesti palkitsevan kiitoksen hyvästä suorituksesta.
- Oppijalle pelillistetty oppimateriaali tarjoaa mielekkäämmän ja mukavamman oppimiskokemuksen, joka todennäköisesti (ja juuri sen takia!) johtaa myös parempiin oppimistuloksiin.
- Organisaatio hyötyy tehokkaammasta oppimiskokemuksesta. Paremmat oppimistulokset ja niiden nopea saavuttaminen voivat tuoda mukanaan myös kustannussäästöjä, varsinkin silloin kun opiskelijamäärät ovat suuria.
Kerrataan vielä lopuksi, mistä oppimisen pelillistämisessä on kyse – ja mistä ei.
Pelejä ja pelillistettyjä verkkokoulutuksia ei tulisi sekoittaa, sillä vaikka niiden keinot ja elementit ovat osittain samoja, on pelin ja pelillistetyn verkkokoulutuksen tavoite ja lopputulos erilainen. Siinä missä pelien tarkoitus on tarjota viihteellistettyä haastetta ja tavoite viihdyttää, verkkokoulutuksen tarkoitus on uuden osaamisen synnyttäminen.
Pelillistämisen voima perustuu vuorovaikutukseen ja oppijan aktiiviseen rooliin, sekä psykologiseen palkitsevuuteen joka näistä kahdesta seuraa. Se innostaa ja motivoi, sekä syventää oppimiskokemusta. 😍
Onnistunut pelillistäminen edellyttää, että pelinomaiset elementit valitaan ja toteutetaan oppimistavoitteen ehdoilla. Parhaiten se onnistuu, kun oppimistavoite ja oppija ovat fokuksessa, ja vuorovaikutustilanteet ja niistä saatavat palkinnot ja palaute ohjaavat oppijaa oikeaan suuntaan.
Ilmoittaudu tästä ilmaiselle verkkokurssille (kesto n. 30 minuuttia) jolla opit laadukkaiden verkkokoulutusten suunnittelun perusteet! 💎
