Se, että antaa oppimisen taantua, on yksi varmimmista tavoista laittaa kapuloita koko organisaation rattaisiin. Oppimismuotoilu on oppijalähtöinen tapa varmistaa positiivisten oppimiskokemusten syntyminen ja luoda edellytykset jatkuvalle osaamisen kehittymiselle.
Käydäänpä läpi, mitä oppimismuotoilu oikeastaan on, ja miten se vie oppimista eteenpäin koulutussisältöjen, työkalujen, toimintamallien ja koko oppimisen kulttuurin kautta.
Mitä on oppimismuotoilu?
Oppimismuotoilu (instructional design tai learning design) on oppijalähtöinen tapa suunnitella ja toteuttaa koulutussisältöjä, oppimisen työkaluja, toimintatapoja ja oppimisympäristöjä siten, että ne tukevat jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittämistä.
- Oppimismuotoilu on prosessi, jonka avulla tuotetaan eri oppimisympäristöissä käytettäviä koulutusmateriaaleja ja –ohjelmia
- Oppimismuotoilu on sekä tiedettä että taidetta: se toteuttaa opetuksen ja oppimisen tiedettä ja antaa sille luovan tavan esittää tietoa ja tehtäviä
- Oikein tehtynä oppimismuotoilu auttaa ratkaisemaan ongelmia ja on työkalu vaikuttavan verkko-opetuksen tuottamiseen
Oppimismuotoilua on pedagogisen mallin soveltaminen tiettyyn oppimistavoitteeseen, kohderyhmään ja kontekstiin. Oppimismuotoilussa määritellään opetus- ja oppimisprosessi sekä olosuhteet ja ympäristö, joissa oppiminen tapahtuu. Menetelmällä pyritään saavuttamaan oppimistavoitteet ja kuromaan umpeen osaamisvaje.
Oppimisen muotoilun keskeinen ajatus on luoda edellytykset organisaatiolle, jossa oppiminen on paljon muutakin kuin tarvittavien kurssien ja koulutusten suorittamista. Kun oppimista muotoillaan yhteydessä strategiaan, tavoitteisiin ja yksilöiden osaamistarpeisiin, lopputuloksena on hyviä yksittäisiä oppimiskokemuksia sekä vahvempi kilpailukyky pitkälle tulevaisuuteen.
Nykyään oppimisen muotoilun painopiste on verkko-oppimisen suunnittelussa ja toteuttamisessa, mutta sitä kannattaa soveltaa muuhunkin kouluttamiseen ja henkilöstön kehittämiseen. Oppimismuotoilu tulee kyseeseen aina, kun tavoitteena on toteuttaa merkityksellisiä oppimisen ratkaisuja.
Välimainos 🎓 Mediamaisterin Akatemiasta löydät lisää mielenkiintoista opiskeltavaa →
Mikä muotoiluajattelu? 🤔 Muotoiluajattelu eli design thinking on (1) menetelmä, jonka tavoitteena on ymmärtää, mitä ihmiset haluavat ja tarvitsevat, (2) yhteistyöhön perustuvaa ongelmanratkaisua, kokeilua edistävää kulttuuria ja uteliasta ajattelua ja (3) ideologia, jossa innovaatiot ovat käyttäjäkeskeisen ongelmanratkaisun lopputulos.
Oppimismuotoilu koulutussisältöjen tuotannossa
Vaikka oppimismuotoilu on laajan näkemyksen tekemistä, sen näkyvin ilmentymä, eli kurssien ja koulutusten muotoilu, on tärkeässä osassa kokonaisuutta. Kun koulutukset suunnitellaan oppimismuotoilun menetelmin, kaikki lähtee liikkeelle osaamistavoitteista ja -tarpeista. Näin luodaan materiaaleja, joiden avulla oppija voi hankkia sekä soveltaa tietoja ja taitoja. Kysy siis:
- Keitä varten koulutus on ja mitä heidän tarvitsee oppia? Miksi?
- Minkä ongelman tai puutteen koulutus ratkaisee?
- Millaista muutosta haluat saada koulutuksella aikaan?
Verkkokurssin luominen on projekti, joka vaatii muotoiluajattelun elementtejä, kurssin suunnitteluprosessin ja oppimismallien tuntemusta sekä verkko-opetuksen pedagogiikan ymmärtämistä. Nämä kaikki yhdessä ovat oppimismuotoilua.
Muotoilun ytimessä on syklinen iteraatio, eli suunnitteluprosessin vaiheiden toistaminen kunnes toivottu lopputulos on saavutettu. Tässä tapauksessa se tarkoittaa jatkuvaa havainnointia ja palautteen keräämistä, minkä perusteella koulutusten rakennetta ja sisältöä päivitetään aina himpun verran paremmaksi. Verkko-oppimisen maailmassa koulutusten optimointi käy kätevästi, koska oppimisanalytiikka avaa näkymän suoritustietoihin, ja palautteen keräämisen voi automatisoida.
Opettajat ja kouluttajat ovat tottuneet luomaan kurssinsa yksin. Tällöin fiksuimmillakin asiantuntijoilla on taipumus turvautua vakiintuneisiin ratkaisuihin, ja tuloksena on herkästi materiaalia jakava kurssi. Kun kurssin suunnittelu lähtee oppijan tarpeista (muotoiluajattelu), ongelman tutkiminen monista eri näkökulmista takaa laadukkaan koulutuksen. Sisältö, visualisointi, toiminnot, työkalut, yhteistyö, arviointi, tuki ja tulokset vastaavat tunnistettuja oppimistarpeita.
Pedagoginen käsikirjoitus on oleellinen osa koulutusten muotoilua.
Lataa kätevä muistilista käsikirjoittamisen tueksi →
Oppimismuotoilu ja oppimisen työkalut
Oppimisen työkalut, teknologiat ja muut osaamisen kehittämistä tukevat ratkaisut ovat toinen keskeinen oppimismuotoilun kohde. Kuten kaikessa muotoilussa, ratkaisujen on vastattava kohdeyleisön (oppijoiden ja muiden työkalujen käyttäjien) todellisiin ongelmiin, tarpeisiin ja toiveisiin.
Taustatyö, eli käytännössä oppijoiden ja muiden oppimisen työkalujen tulevien käyttäjien ajatusten penkominen on välttämätön ja erittäin valaiseva työvaihe. Itä-Suomen eLukio on mainio esimerkki siitä, että perusteellinen taustatyö luo edellytykset aidosti merkityksellisille oppimisen ratkaisuille. Lue kuinka tarpeiden ja osaamisen kartoitus loi perustan lukioiden yhteiskäyttöiselle oppimisympäristölle →
Verkko-oppimisen alueella oppimisen muotoilu koskettaa mm. näitä seikkoja:
- Digitaalisten oppimisratkaisujen teknologiavalinnat
- Oppimisalustan käyttöliittymän ja ulkoasun määrittely
- Integraatiot oppimisalustan ja muiden järjestelmien välillä
- Oppimisanalytiikan ja -datan hyödyntäminen
Onko oppimisalustan käyttöönotto tapetilla? Nyt kun oppimismuotoilun näkökulma on hallussa, lukaise täältä vinkit oppimisalustan valintaan →
Oppimismuotoilu ja oppimisen kulttuuri
Parhaimmillaan oppimismuotoilu ohjaa muutakin kuin koulutussisältöjen tuotantoa ja oppimisen työkalujen valintaa. Oppimista tapahtuu jatkuvasti ja kaikkialla organisaatiossa – oppimismuotoilun keinoin voi luoda tätä oppimista ja osaamisen kehittymistä mahdollistavia toimintatapoja ja rakenteita.
Oppimista edistävää kulttuuria voi lähteä rakentamaan mm. oppien dokumentointiin ja jakamiseen liittyvistä käytännöistä. Vastuu oppimiseen kannustavasta ympäristöstä ei siis ole vain HR:llä tai kouluttajilla, vaikkakin he ovat avainasemassa luomassa tarvittavia prosesseja.
Läpäistessään koko organisaation oppimismuotoilu syventää oppimisen yhteyttä henkilöstön työtehtäviin ja urakehitykseen. Merkityksellisyys ruokkii jatkuvan oppimisen motivaatiota, ja oppimisen kulttuurin vahvistumisen myötä työpaikoista tulee pikemminkin oppimispaikkoja.
Oppimismuotoilun menetelmiä verkkokurssien suunnitteluun
Miten oppimismuotoilua voisi sitten lähteä edistämään? Tässä pari käytetyintä mallia, jotka soveltuvat erityisesti verkkokurssien ja -koulutusten muotoiluun.
ADDIE-malli
ADDIE:n nimitys tulee vaiheista: Analyze, Design, Develop, Implement, Evaluate. Mallin vaiheita seuraamalla koulutuksen suunnittelija tulee huomioineeksi koulutuksen kannalta oleelliset asiat. Tässä lyhyesti eri vaiheista:
1️⃣ Analysoi (Analyze)
Analysointivaiheen tärkein tavoite on tunnistaa osaamisvaje ja sen syyt. Tämän vaiheen lopussa sinulla pitäisi olla käsitys siitä, mitä voit tehdä osaamisvajeen kuromiseksi. Tehtävää helpottaa, jos tiedät miten oppija suhtautuu uuden oppimiseen, onko jotain opittavaa, onko ympäristö optimaalinen oppimisen kannalta, ja tietääkö oppija mitä osaamista tavoitellaan.
2️⃣ Suunnittele (Design)
Suunnitteluvaiheessa määritellään oppimistavoitteet ja -suunnitelma. Vaiheen tuloksena syntyvä kurssin prototyyppi sisältää kuvauksen oppijoista (kohderyhmä), oppimisen tavoitteet, luettelon aktiviteeteista ja resursseista, kuvauksen tarvittavasta teknologiasta sekä arvion kurssin suoritusajasta ja (tarvittaessa) arviointisuunnitelman. Suunnitteluvaiheen jälkeen voit luoda osaamisvajeen paikkaamiseen tarvittavat koulutussisällöt.
3️⃣ Kehitä (Develop)
Kehittämisvaiheen päätavoitteena on järjestää kerätty sisältö teknisine ratkaisuineen kokonaisuudeksi, joka vastaa oppimistavoitteisiin. Vaiheen lopuksi sinulla on kasassa materiaalit, tehtävät ja mediaelementit sisältävä kokonaisuus, joka mahdollistaa osaamisen kehittämisen.
4️⃣ Toteuta (Implement)
Toteuttamisvaiheessa (verkko)kurssi viimeistellään ja julkaistaan. Kouluttajan rooli tämän vaiheen lopussa on mahdollistaa oppijoille tuki ja antaa palautetta.
5️⃣ Arvioi (Evaluate)
Arvointivaiheessa tarkastellaan koulutuksen vaikuttavuutta oppijoiden palautteen perusteella, ja päätetään tarvittavista korjauksista ja päivityksistä. Jatkuvan kehittämisen hengessä arviointia on syytä tehdä säännöllisin väliajoin myös jatkossa.
SAM-malli
SAM (Successive Approximation Model) on suunniteltu ketterän verkko-oppimisen kehittämistä varten. Menetelmä suunniteltiin ratkaisuksi tarpeeseen luoda laadukasta kurssisisältöä käyttämättä suunnittelu- ja kehitysprosessiin liikaa aikaa ja rahaa. Tämä menetelmä koostuu kolmesta päävaiheesta:
1️⃣ Valmistelu
Prosessi alkaa valmisteluvaiheella, jota kutsutaan älykkääksi aloitukseksi. Tämän vaiheen aikana selvitetään kaikki tiedot ja taustatiedot, jotka ovat merkityksellisiä kurssin tuotantoprosessin kannalta.
2️⃣ Iteratiivinen suunnittelu
Toinen vaihe on Iteratiivinen suunnittelu (Iterative Design), jossa suunnitellaan alustava prototyyppi tarkistamalla, suunnittelemalla uudelleen ja prototyypittämällä uudelleen. Painopiste on iteratiivisessa lähestymistavassa, jonka tavoitteena on oikean kurssisisällön suunnittelu.
3️⃣ Kehittäminen
Viimeisessä vaiheessa, iteratiivisessa kehittämisessä, kurssisuunnittelua tehdään kehittämisen, toteuttamisen ja arvioinnin kautta. Iteratiivisen kehittämisvaiheen jälkeen julkaistaan alfaversio, joka kehittyy beetaversioksi, ennen kuin lopullinen tuote, kurssin kultainen versio, otetaan käyttöön. Jatkuvaan kehittämiseen apua
Mistä liikkeelle?
Oppimismuotoilu haastaa tarkastelemaan oppimista ja koulutuksia oppijalähtöisesti. Ensimmäinen askel kohti entistä merkityksellisempää ja vaikuttavaa oppimista on uppoutua oppijoiden tarpeisiin, toiveisiin ja mahdolliseen osaamisvajeeseen.
Kun suunnittelet koulutussisällöt ja oppimisen ratkaisut oikeista lähtökohdista, oppimiskokemus paranee väistämättä ja ruokkii oppimismotivaatiota – tästä syntyy positiivinen osaamisen kehittymisen kierre.
Oletko jo tunnistanut koulutustarpeen? Sitten on aika kokeilla oppimismuotoilua käytännössä!
Hyppää tästä oppimismuotoilun verkkokurssille (kesto n. 20 min) →
