Uskon, että jokainen meistä on joskus harjoittanut mikro-oppimista – tietämättäänkin. Kun edessä on kodin uuden hyllykön kasaaminen, viemäritukoksen avaaminen tai pyörän sisäkumin korjaaminen, ammennamme opastusta lyhyistä opasvideoista. Tai kun suunnittelemme ulkomaan matkaa, lataamme puhelimeemme pelillisen kieltenoppimissovelluksen ja käymme siellä päivittäin hetken ajan oppimassa pienen palasen uutta kieltä, ja jos ei muun vuoksi, niin siksi, että saamme kasaan tietynmittaisen ”streakin” eli oppimispäivien sarjan.
Digitaalinen aikakausi on mullistanut nopeasti tavan, jolla tietoa omaksutaan, ja ammennamme tietoa pieninä annoksina, nopeasti ja täsmätarpeeseen.
Lisäksi älypuhelimet, sosiaalinen media ja nopeat “Google”-haut muokkaavat tapojamme ja usein myös heikentävät keskittymiskykyämme, joten tarvitaan uusia tapoja oppia ja opettaa.
Tämä on johtanut siihen, että perinteiset koulutusmuodot ovat menettämässä tehoaan. Massiiviset infopaketit ja verkkokurssit menevät helposti harakoille, sillä ne koetaan jo lähtökohtaisesti liian raskaina ja aikaavievinä, eivätkä infotulvan kuormittamat
aivot pysty käsittelemään suurta määrää tietoa kerrallaan.
Yksi toimivimmista keinoista on mikro-oppiminen, sillä se tarjoaa tiivistettyä tietoa lyhyissä, mutta tehokkaissa oppimiskokonaisuuksissa. Mikrosisällöt ovat yleensä kestoltaan vain 5-15 minuuttia, ja niissä keskitytään yhteen käsitteeseen, taitoon tai oppimistulokseen kerrallaan.
Ajasta ja paikasta riippumatta – hauskuutta unohtamatta
Sen lisäksi, että mikro-oppiminen vastaa haasteisiin, joita oppijoiden lyhenevä keskittymiskyky aiheuttaa, se sopii muutenkin nykypäivän liikkuvaan ja nopeaan elämäntyyliin.
Digitaalisessa oppimisympäristössä oppijat voivat mikro-oppimisen avulla saada ja soveltaa tietoa juuri silloin, kun he sitä tarvitsevat. Esimerkiksi työn ohessa tapahtuva mikro-oppiminen tarjoaa välitöntä, käyttökelpoista tietoa reaaliaikaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Se taas tarkoittaa muun muassa opitun soveltamisen parantamista ja unohtamiskäyrän lyhentämistä. Toisin sanoen sitä, että ihmiset tekevät työnsä paremmin.
Ja jos verkkokoulutuksen toteutuksessa on hyödynnetty ääntä, videoita tai pelillisiä elementtejä, mikro-oppimistuokio voi tuntua jopa päivän piristykseltä eikä velvollisuudelta, joka on vain hoidettava.
Tee suunnittelu huolella
Oppija siis hyötyy mikro-oppimisesta monin tavoin, ja hänelle oppiminen pienissä paloissa on parhaimmillaan helppoa, tehokasta, vaivatonta ja jopa viihdyttävää.
Mikro-oppimisen suunnittelijalta sen sijaan tarvitaan paljon panostusta ja ajatustyötä, onhan hänen tavallaan ajateltava asiat opiskelijalle ainakin puolivalmiiksi.
On osattava miettiä, mitkä ovat olennaisimmat asiat, joita oppijan tulisi ainakin hallita, millaisina oppimiskokonaisuuksina tieto olisi fiksuinta tarjota ja miten varmistetaan, että oppi menee perille.
Tässä avuksi tulee priorisointiympyrä. Heti koulutuksen suunnittelun alkumetreillä on tärkeää karsia kaikki turha pois. Kaikki ”hyvä tietää”- tai ”kiva tietää” -tieto on useimmiten aivan turhaa. Tee heti alkuun itsellesi selväksi, keitä oppijat ovat, ja mitä heidän ainakin tulisi oppia.
Sen jälkeen voi alkaa varsinainen suunnittelutyö, ja siinä on pidettävä mielessä osallistaminen ja laatu. Jo suunnittelussa kiinnitetään huomiota myös kirjoitustyyliin, sillä mikro-opintojen kohdalla kielen tulee olla erityisen selkeää, ytimekästä ja asiallista, ja sanojen tarkkaan valittuja. Pyri pitämään sisältö lyhyenä ja ytimekkäänä.
Suunnitteluvaiheessa on myös tärkeää pohtia sisällön tuottamisessa käytettävää graafista ulkoasua ja visuaalisuutta sekä mahdollisia videota, pelillistämistä tai lyhyitä simulaatioita opettamisen keinona. Tähän saat halutessasi apua ja hyviä vinkkejä meiltä Mediamaisterilta.
Itsenäisenä koulutuksena tai lähikoulutuksen tukena
Autamme myös miettimään, onko mikro-oppiminen paras ratkaisu organisaatiosi kulloisiinkin oppimistarpeisiin.
Digitaalista mikro-oppimista voidaan hyödyntää organisaatioiden koulutuksissa monin eri tavoin. Esimerkiksi työohjeet on järkevää toteuttaa mikro-oppimisen keinoin, samoin vaikkapa valmistautuminen lähikoulutukseen.
Verkossa toteutettu mikro-oppiminen voi usein myös toimia tehokkaana lähikoulutuksen tukimateriaalina, sillä lähikoulutuksen jälkeinen opitun vahvistaminen mikro-oppimisen keinoin auttaa oppijoita paremmin säilyttämään ja soveltamaan uutta tietoa.
Toki mikro-oppiminen voi toimia myös itsenäisesti omana koulutusmoduulinaan tiettyjä taitoja tai osaamisalueita varten.
Ole yhteyksissä, jos mikro-oppiminen kiinnostaa – kerromme mieluusti lisää.
PS. Lataa tästä vielä mikro- ja nano-oppimisen muistilista työsi tueksi!
Mira Perämäki
Koulutuspäällikkö, oppimismuotoilija